Sukututkimus

Miksi omaa sukuaan, tai miksei myös muita sukuja, kannattaa tutkia? Ehkä esivanhemmat ja heidän elinympäristönsä vain alkavat kiinnostaa. Saattaa olla niinkin, ettei esimerkiksi isoisästä ole mitään tietoa. Joka tapauksessa sukututkimusta tehdessä saa tietoa ja näkemystä, joka antaa itsellekin juuret!

Sukututkimus eli genealogia on historian aputiede, jonka tutkimuskohteena ovat ihmisten väliset sukulaisuussuhteet ja sukujen historia. Sukututkimusta on perinteinen arkistolähteisiin perustuva sukututkimus ja geneettinen sukututkimus. (Wikipedia)

Kirkonkirjojen ja muiden sukututkimuksen lähdetietoaineistojen digitointi ja julkaisu internetissä on tehnyt mahdolliseksi sukututkimuksen pitkälti internetin kautta. Sen takia sukututkimuksen harrastaminen on kasvanut nopeasti.

Tässä vähän tietoa seuraavista asioista:

  • Miten pääsen alkuun?
  • Mihin tallennan löytämäni tiedot?
  • Mistä löydän faktoja eli asiatietoja sukulaisistani?
  • Onko geenitestien tekemisestä minulle hyötyä?

Miten pääsen alkuun?

Sukututkimusta aloittaessa kannattaa ensin tutkia, mitä asiakirjoja itseltä tai sukulaisilta löytyy: perukirjat, virkatodistukset, sukuselvitykset, kauppakirjat, perheraamattu jne. Toisaalta on mahdollisimman pian syytä kerätä, ja kirjata talteen, muistitietoa sukulaisilta ja tuttavilta vaikkapa vanhaa valokuva-albumia selatessa: nimiä ja sukulaisuussuhteita, syntymä- ja kuolinaikoja ja paikkoja, tapahtumia yms. Talteen kirjoitettuna tieto säilyy mutta muistissa ei!

Jotta voi itse aloittaa sukututkimuksen tekemisen kirkonkirjoista, olisi hyvä olla tiedossa vähintään sata vuotta sitten eläneen sukulaisen syntymäaika ja -paikka. Näin siksi, että internetissä on vain yli 100 vuotta vanhoja kirkonkirjoja (poikkeuksena kuolleiden kirjat, joissa ikäraja on 50 v). Paikkakunta on tärkeä tietää, jotta osaa etsiä tietoa oikean seurakunnan arkistosta (poikkeus ovat suuremmat kaupungit, joissa voi olla monta seurakuntaa).

Alle sata vuotta sitten eläneet esivanhemmat voi saada tietoonsa tilaamalla virkatodistuksen evankelis-luterilaisen kirkon aluekeskusrekisteristä tai ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä.

Internetin sukupuupalveluista (MyHeritage, Geni, FamilySearch jne.) voit löytää paljon henkilöitä. Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että niissä on usein lähdetietoja aika vähän, ja sukupuissa on virheitä. Muista tämä äläkä kopioi tietoja, joista et ole varma.

Mihin tallennan tietoni: sukututkimuksen työkalut

  • Perinteiset tallennusmenetelmät: paperi ja kynä, tekstinkäsittelyohjelmat jne.
  • Sukututkimustulosten tallennus omaan sukupuuhun, joka on omalla tietokoneella olevassa sukututkimusohjelmassa. Tällaisia sukututkimusohjelmia ovat esimerkiksi SukuJutut, Disgen, Legacy Family Tree ja Gramps.
  • Sukututkimustulosten tallennus omaan sukupuuhun, joka on internetissä selainkäyttöisessä sukututkimuspalvelussa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi MyHeritage ja Ancestry.com. Näissä on syytä asetuksista tarkistaa se, annatko muille käyttäjille oikeuksia nähdä oma sukupuusi vai et. Toisaalta näissä on mahdollisuus esimerkiksi antaa lähisuvulle oikeus nähdä sukupuusi ja ehkä myös täydentää sitä ja korjata virheitä.
  • Internetin yhteissukupuut: kaikki käyttäjät tekevät yhdessä isoa sukupuuta, jossa siis tietty ihminen esiintyy vain yhden kerran. Yleisin tällainen palvelu on Geni. Muita ovat muun muassa Geneanet, FamilySearch, Ancestry ja Wikitree.

Monet ovat mukana rakentamassa yhtä tai useampaa yhteissukupuuta, ja sen lisäksi ylläpitävät omaa tietokantaa, jossa on esimerkiksi enemmän elossa olevien ihmisten tietoja tms.

Sukututkimus perustuu lähdetietoon

Vaikka sukututkimusta tekisi vain omaksi ilokseen, niin sukulaisten etsimisen on syytä perustua alkuperäisiin lähdetietoihin (esimerkiksi käsinkirjoitettuihin rippikirjoihin). Onhan aina parempi, että sukupuusi pitää paikkansa. Jos valitset yhden väärän esivanhemman, niin koko sukuhaara tästä vanhempaan suuntaan on väärä!

Tärkeimpiä kirjallisia lähdetietoaineistoja ovat kirkonkirjat, joita Suomessa on olemassa 1600-luvun lopulta lähtien. Kirkko ylläpiti väestörekisteriä 1970-luvulle saakka. Kirkkoon kuulumattomat, joita aiemmin oli varsin vähän, rekisteröitiin siviilirekisteriin.

Lisäksi valtio ylläpiti lähinnä verotustarkoituksiin erilaisia aineistoja, joista tärkein ovat henkikirjat.

Lähdetietoarkistoja on runsaasti saatavilla internetistä. Tärkeimpiä sivustoja ovat:

Alkuperäisiä kirkonkirjoja ei yleensä enää pääse tutkimaan. Osa kirkonkirjoista on siirretty seurakunnista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistossa olevan alkuperäismateriaalin käyttöön tarvitaan usein tutkimuslupa.

Vanhat tiedot ovat julkisia, uudemmat eivät

100 vuoden sääntö (kuolleet 50 vuotta) rajoittaa uudempien henkilötietojen julkisuutta ja tietojen saamista elävistä ihmisistä. Tietoja voi hankkia muun muassa näistä paikoista:

Muita lähteitä

Toissijaiset lähteet eli tietokannat, joihin on kerätty tietoja alkuperäisdokumenteista. Koska nämä ovat tietokantoja, niin haku nimien, päivämäärien yms. avulla on mahdollista. On kuitenkin aina hyvä tarkistaa alkuperäislähteistä, että löydetyt tiedot ovat oikeita.

Tuomiokirjat

Sotilasaineistot

Muut maat:

Geneettinen sukututkimus

Geneettisessä sukututkimuksessa käytetään DNA-testien tuloksia sukututkimuksen tekemisessä. Yhdistettynä perinteiseen, asiakirjoihin perustuvaan sukututkimukseen voidaan löytää biologisia sukulaisuussuhteita sekä selvittää esivanhempien alkuperää ja maantieteellistä sijoittumista. Käytännössä haetaan kaikkien testin suorittaneiden joukosta parhaita osumia, eli tuloksia jotka ovat lähimpänä tutkittavan henkilön testitulosta. Testit tehdään yleensä suun limakalvolta vanupuikolla otetusta näytteestä.

DNA-testejä on erilaisia:

  • Serkkutesti eli autosomaalitesti, jossa vertaillaan kokonaisperimän samankaltaisuutta muihin testattuihin. Näin voidaan löytää ihmisiä (miehiä ja naisia, sekä isän että äidin puolelta), jotka ovat läheistä sukua. Testi ei kuitenkaan kerro mitään sukulaisuussuhteesta.
  • Isälinjatesti eli Y-DNA-testi. Y-kromosomi periytyy isältä pojalle, joten sen samankaltaisuudella voidaan löytää samasta esi-isästä polveutuvat miehet. Koska naisilla ei ole Y-kromosomia, testi voidaan tehdä vain miehille. Y-kromosomit muuttuvat sukupolvien mukana (puhutaan mutaatioista), vaikkakin hyvin hitaasti. Näin sukulaisuuden läheisyyttä voidaan mitata sillä, miten tarkasti samanlaisia Y-DNA-testin tulokset ovat.
  • Äitilinjatesti eli mitokondrio-DNA-testi (mtDNA-testi). Mitokondrion DNA siirtyy äidiltä munasolussa jälkeläisille, joten testi voidaan tehdä sekä naisille että miehille, mutta mtDNA periytyy vain äitilinjassa. Myös mitokondrion DNA muuttuu sukupolvien mukana, joten sukulaisuutta äitilinjalla voidaan testata samalla tavoin kuin isälinjatestissä.

Ihmiset jaetaan haploryhmiin sekä isä- että äitilinjan mukaan. Haploryhmä on geneettinen väestöryhmä, joka koostuu ihmisistä, joilla on yhteinen esivanhempi isä- tai äitilinjalla. Ylimmän tason haploryhmille on annettu aakkosten kirjaimia, ja mutaatioista johtuvat tarkennukset koostuvat numero- ja kirjainyhdistelmistä. Mies voi esimerkiksi kuulua Suomessa yleiseen isälinjan haploryhmään N, ja tarkempi haploryhmä on N-CTS8565. Vastaavasti nainen tai mies voi kuulua äitilinjan haploryhmään J, tarkempi ryhmä esimerkiksi J1c1d.

DNA-testejä tekevät useat yritykset. Suomessa yleisiä ovat FamilyTreeDNA https://www.familytreedna.com/ (kaikki testit) ja MyHeritage https://www.myheritage.fi/dna/ (vain serkkutesti). Jos taas esimerkiksi haet USA:han tai Kanadaan muuttaneiden siirtolaisten perillisiä, voi olla parasta valita AncestryDNA https://www.ancestry.com/dna/ (vain serkkutesti).

Monien DNA-testiyritysten tietokantaan voi siirtää toisessa yrityksessä tehdyn testin tulokset. DNA-testituloksia on myös mahdollista siirtää esimerkiksi Geniin ja muihin sukututkimusohjelmistoihin. On myös DNA-sivustoja, joiden tarkoitus on nimenomaan eri yritysten testituloksien kerääminen yhteen.

Mistä lisätietoja?

  • Sukututkimusyhdistykset, kuten Siuntion Sukututkijat ry – Sjundeå Släktforskare rf
  • Keskustelusivustot, esimerkiksi Suomen Sukututkimusseuran Suku Forum https://suku.genealogia.fi/, ja Facebook-ryhmät, esimerkiksi Harrastuksena sukututkimus https://www.facebook.com/groups/sukututkimus
  • Suomen Sukututkimusseura (SSS) https://www.genealogia.fi/: tapahtumia, kursseja, kirjasto, aikakauslehti GENOS, videokirjasto, keskusteluryhmä Suku Forum, Facebook-ryhmä
  • Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys (SSHY) https://www.sukuhistoria.fi/: digitoidut aineistot, tapahtumia, kursseja, videokirjasto, Facebook-ryhmä
  • Sukuseurat, alueelliset paikallisseurat
  • Sukututkimuskoulutusta: kansalais/työväenopistot, SSS, SSHY, SnellmanEDU https://snellmanedu.fi/, Juhan Suku http://www.juhansuku.fi/